Peter S. Linney
Tuntuu melkein rikolliselta ottaa esille Veskun noin vakavan linkin jälkeen jälleen tälläinen hömppäaihe. Tällä seuraavalla tarinalla on kuitenkin varmasti annettavaa kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita kuvaamaan ja valaisemaan ulkomiljöissä isojakin pintoja.
Peter S. Linney on jo todella pitkän linjan hot rod-, tuningauto- ja harrikkakuvaajaa. Miehen työt voivat olla suomalaisista aikakausilehdistäkin ennestään tuttuja. Miehen kuvia on myyty lisenssillä nimittäin ainakin Sanoma Magazinesin V8 Magazineen ja GTI:hin. Peterin töitä julkaistaan enimmäkseen kuitenkin niissä vähän isommissa autoalan lehdissä sekä Jenkeissä että Euroopassa.
Linneyn konsepti kuvaamiseen on varsin yksinkertainen. Pääsääntöisesti mies valaisee kohteensa jalustallisilla peileillä, joita hänellä on käytettävissä yhdestä kuuteen kappaleeseen. Peilit kulkevat näppärästi miehen mukana isolla remmiahdetulla Chevyn avolava pick-upilla josta lava on katettu ja valjastettu kameratarvikkeiden kuljettamiseen soveltuvaksi. Näiden peilien päälle voidaan kietaista kulloinkin teemaan parhaiten sopiva heijastin jolla valon heijastumista ja hajontaa voidaan kontrolloida. Samoin voidaan valita käytetäänkö kohteen lämmittämiseen vaikka esim. kullanväristä pintaa. Koska peilit ovat suhteellisen raskaita ne eivät niin herkästi kippaa tuulessa ja kuvaaja selviää kuvauskeikasta helposti yksin ilman assareitakin. Toki miehellä kulkee mukana yleensä yksi meikkaaja joka huolehtii stailauksesta ja siitä että kuvauksissa mukana olevat kaunottaret näyttävät kasvojensa osalta raikkailta. Koska Peterin auto on sangen tilava kulkevat sekä mallit, assarit ja kuvauskamatkin miljöisiin samalla kertaa. Kiireisissä aikatauluissa tämä on erittäin pätevä ratkaisu.
Peter S. Linney käytää joskus myös studiolamppuja kohteensa valaisuun mutta pääsääntöisesti kuvat otetaan auringonlaskun aikoihin ja laskeutuva ahaalta paistava auringonvalo pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti peilipintoja apuna käyttäen. Välkyn käyttäminen tulee yleensä vasta siinä vaiheessa kysymykseen kun aurinko on jo laskeutunut horisontin taakse.
Värilliset puoligradusuotimet ovat olleet jo pitkään suosittuja jenkkiläisissä tv- ja elokuvatuotannoissa. Siinä suhteessa Linney ei massasta eroa. Hänen autokuvissaan suotimet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Suotimet yhdessä Californialaisen auringonlaskun kanssa tekevät kuvasta niin periamerikkalaisen ettei kuvan sisällön pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi. Amerikkalaista glamoursiirappia pa(r)h(a)immillaan.
http://www.autofocus.net
t. Hannu
Peter S. Linney on jo todella pitkän linjan hot rod-, tuningauto- ja harrikkakuvaajaa. Miehen työt voivat olla suomalaisista aikakausilehdistäkin ennestään tuttuja. Miehen kuvia on myyty lisenssillä nimittäin ainakin Sanoma Magazinesin V8 Magazineen ja GTI:hin. Peterin töitä julkaistaan enimmäkseen kuitenkin niissä vähän isommissa autoalan lehdissä sekä Jenkeissä että Euroopassa.
Linneyn konsepti kuvaamiseen on varsin yksinkertainen. Pääsääntöisesti mies valaisee kohteensa jalustallisilla peileillä, joita hänellä on käytettävissä yhdestä kuuteen kappaleeseen. Peilit kulkevat näppärästi miehen mukana isolla remmiahdetulla Chevyn avolava pick-upilla josta lava on katettu ja valjastettu kameratarvikkeiden kuljettamiseen soveltuvaksi. Näiden peilien päälle voidaan kietaista kulloinkin teemaan parhaiten sopiva heijastin jolla valon heijastumista ja hajontaa voidaan kontrolloida. Samoin voidaan valita käytetäänkö kohteen lämmittämiseen vaikka esim. kullanväristä pintaa. Koska peilit ovat suhteellisen raskaita ne eivät niin herkästi kippaa tuulessa ja kuvaaja selviää kuvauskeikasta helposti yksin ilman assareitakin. Toki miehellä kulkee mukana yleensä yksi meikkaaja joka huolehtii stailauksesta ja siitä että kuvauksissa mukana olevat kaunottaret näyttävät kasvojensa osalta raikkailta. Koska Peterin auto on sangen tilava kulkevat sekä mallit, assarit ja kuvauskamatkin miljöisiin samalla kertaa. Kiireisissä aikatauluissa tämä on erittäin pätevä ratkaisu.
Peter S. Linney käytää joskus myös studiolamppuja kohteensa valaisuun mutta pääsääntöisesti kuvat otetaan auringonlaskun aikoihin ja laskeutuva ahaalta paistava auringonvalo pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti peilipintoja apuna käyttäen. Välkyn käyttäminen tulee yleensä vasta siinä vaiheessa kysymykseen kun aurinko on jo laskeutunut horisontin taakse.
Värilliset puoligradusuotimet ovat olleet jo pitkään suosittuja jenkkiläisissä tv- ja elokuvatuotannoissa. Siinä suhteessa Linney ei massasta eroa. Hänen autokuvissaan suotimet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Suotimet yhdessä Californialaisen auringonlaskun kanssa tekevät kuvasta niin periamerikkalaisen ettei kuvan sisällön pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi. Amerikkalaista glamoursiirappia pa(r)h(a)immillaan.
http://www.autofocus.net
t. Hannu
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home