Tuotekuvan jäljillä

Keväisin bussipysäkit ja katukyltit täyttyvät raikkaista virvoitusjuoma-, olut- sekä siiderimainoksista. Tällä kertaa yritimme päästä kaupallisen mainoskuvan ytimeen ihan perinteisin kotikonstein. Tähän tehtävään tarvittiin vaalea läpinäkyvä muovikulho, kukkasumutin ja tyhjä siideritölkki. Lisäksi varustukseen kuuluivat kaksi studiolamppua, kaksi softboxia, yksi isohko peili ja lasipöytä. Lasipöydän taikka lasilevyn sijaan olisi ollut ehkä helpompaa käyttää pienkuvauspöytää. Tällä kertaa toimittiin kuitenkin niillä eväillä mitä oli helposti saatavilla. Omassa keittiönpöydässä on lasinen pöytälevy, jonka alle toinen softboxeista (120cm x 60cm) sijoitettiin. Isompi 150cm x 90cm softari sijoitettiin pöydän päälle ja varjokohdat vastapuolelta avattiin peilillä.

Työvaiheet aloitettiin täyttämällä kulho kylmällä vedellä ja upottamalla tölkki veteen. Pakastimen pitää olla niin sanottua pakastavaa mallia joka kykenee sellaisiin lämpötiloihin missä vesi jäätyy. Ylläpitävä lämpö ei tässä tapauksessa riitä, vaan koneessa pitää olla potkua, jotta jäätymisprosessi onnistuu kunnolla. Koska jäätyminen kestää yleensä useita tunteja, on pakastumisen kehittymistä seurattava prosessin aikana. On todella tärkeää suunnitella etukäteen mitä asioita päätetään lopullisessa kuvassa näyttää katsojalle. Yleensä mennään kuitenkin tuotenimen perusteella ja lähtökohtaisesti on ajateltava niin, että tuotenimi näkyy aina selkeästi kuvissa. Tuotteen kohmettuessa jäähän sen asentoa on mahdollista manipuloida suhteellisen helposti. Usein jäätymisprosessin aikana voi käydä tekemässä vielä pientä hienosäätöä tuotteen asentoon suhteessa jäähän. Kun tuote on umpijäässä asennon korjaukset voivat olla todella hankalia. Jos tuotenimi jää jään alle voidaan sitä ottaa auki sulattamalla jäätä kuumalla vedellä pois.

Tuotteen voi kuvata myös irrallaan jäätymisastiasta. Jääkimpale irtoaa helposti kun jäätymisastiaa lämmitetään kuumalla vedellä. Kun jääkimpale asetetaan huoneenlämpöiselle lasilevylle seuraa tästä kuitenkin nopea jäätyminen kiinni levyyn, joka voi hieman hankaloittaa kuvaamista. Kun jään alapuolella on kuuma lamppu jää myös sulaa tavallista nopeammin ja aiheuttaa hetkessä vesilammikon joka on syytä kuivata välittömästi pois, ettei se ehdi valua allaolevan studiolampun päälle. Pahimmassa tapauksessa tästä voi aiheutua oikosulku ja laitteiden rikkoutuminen. Kun kuvaaminen aloitetaan, kannattaa kuvakulma miettiä tarkkaan. Lisäpontta kuvaan voidaan saada hakkaamalla jäätä sohjoksi ja ripottamalla sitä tölkin pinnalle. Myös tölkin hikoilu on visuaalisesti paljon käytetty efekti. Sen voi tehdä kastelemalla tölkin pintaa suihkepullolla. Toinen hyvä konsti on hönkiä lämmintä ilmaa jäätyneen tölkin pintaan, jolloin efekti on mattamainen.

Kun kuva on otettu aloitetaan jälkityöstö. Jos jäätymisastia on ollut halkaisijaltaan vaatimaton, voidaan sitä jatkaa photarissa kloonaamalla osia tölkin vierestä reunemmalle. Samoin polttovälistä mahdollisesti johtuva tynnyrisärö kannattaa korjata tässä vaiheessa. Myös niitä osia jotka ovat jääneet kuvausvaiheessa hieman tummiksi voidaan nyt avata. Tölkin muotoja voidaan tuoda esiin tummentamalla tölkin korkeinta osaa filmitasoon nähden.

Kaupallista valokuvausta silmällä pitäen voidaan jäädyttää melkeinpä mitä tahansa. Rannekelloja, kukkia, koruja etc. Vain mielikuvitus asettaa rajat tämän erittäin paljon käytetyn idean jatkojalostukseen.

t. Hannu