Klassinen tuotekuva

Hannun kanssa kun tullut tehtyä vähän kaikenlaisia kuvauksia niin ajattelimme tässä vähän kertoa mitä seikkoja pitäisi ottaa huomioon kuvatessa ja jälkityöstössä kun tehdään tuotemainos. Sehän tiedetään, että yksi mainoskuvauksen yleisimmistä aloista on tuotekuvan tekeminen esitteisiin ja tuoteluetteloihin ja se ettei tuotekuva synny itsestään. Valaistuskalusto heijastimineen ja softboxeineen yms. tarvikkeineen on oikeastaan kaiken ydin. Sen jälkeen tietysti kuvauspaikka taustoineen ja apumateriaaleineen. Tässä oheisessa Hannun kanssa tekemässämme esimerkkikuvassa jossa käytimme tarkoituksellisesti toista juttua varten kuvaamaamme objektiivia Eos 5D kamerassa kiinnitettynä. Tämän kuvan kuvasimme käyttäen yhtä isoa softboxia, lasilevyä, yksiväristä taustaa ja pientä A4-kokoista paperiarkkia heijastamiseen. Itse kuvauskohteen laitoimme lasilevylle saadaksemme heijastuman aikaiseksi kuvauskohteesta. Kuvauspaikkana oli Hannun keittiö joten mitään jättisuurta studiota ei tarvitse pienesinettä varten rakentaa. Päävalo oli tuotettu studiosalamalla käyttäen isoa softboxia. Ohessa eriteltynä seikat joihin kuvauksessa keskityimme ja muuhun sitten jälkityöstössä:





1. Koska päätimme tehdä liukusävytaustan niin sen voi tehdä kolmella tavalla. Tausta tehdään joko käyttäen valmista liukusävytaustaa tai valaisinkalustolla rajaajien avulla tai vaihtoehtoisesti kuvankäsittelyohjelmassa tekemällä maskin johon sitten tehdään se liukusävy.

2. Koska käytimme pientä lasilevyä jossa on hiottu reuna niin se näkyy helposti kuvassa. Tästä ei pidä huolestua koska sen saa häivytettyä kuvankäsittelyn avulla. Jos kyseisen raidan haluaa kuvausvaiheessa pois niin silloin tulisi käyttää isompaa lasilevyä jossa ei ole tasaiseksi hiottua reunaa. Myöskään lasilevyä ei pidä laittaa kaarella olevan taustan päälle sillä siihen helposti syntyy vekki joka näkyy hyvin selvästi.

3. Lasilevyn heijastumaan pitää kiinnittää huomiota. jos lasi olisi kiinni kartongissa niin siihen tulisi ongelmallinen varjo joten on hyvä nostaa senkin takia lasi irti kaarevaksi laitetusta taustasta. Myös lasipintojen pölyt on syytä pyrkiä jatkuvasti kuvausten aikana pyyhkiä koska se vähentää jälkityöstön tarvetta.

4. Tuotteen nimi tietysti pitää selkeästi näkyä ja myös siihen minkälainen heijastuma valosta tulee takaisin tuotteesta. Jos olisimme käyttäneet pistemäistä valoa niin se heijastuma näkyisi myös pistemäisenä. Leveä heijastuma syntyy kun valonlähde on myös leveä kuten softboxilla saa aikaiseksi.

5. Myös etualalla oleva objektiivin lasi tarvitsee heijastuman johon tässä tapauksessa käytimme samaista leveää softboxia joka osittain oli etupuolella niin, että se näkyi linssin heijastumana. Tämän heijaastuman voi työstää myös siten, että etupuolella olisi toinen softboxi, Heijastin tai peili josta näkyy softboxin tuottama heijastuma leveänä.

6. Myös varjoalueelle pitää saada valo heijastumaan varsinkin kun tässä tapauksessa kameran muoto olisi peittänyt kameran mallimerkinnän niin ettei se olisi näkynyt juuri ollenkaan. Hyvä keino on käyttää valkoista A4-arkkia (kuten tässä tapauksessa) tai pientä peiliä.


Näihin seikkoihin kun keskittyy niin saa tuotekuvistaan vähän parempia ja jälkityöstöllä kuvankäsittelyohjelmalla vielä jonkin verran lisää. Tuotekuvaaminen itsessään on mielenkiintoista puuhaa kun sen vaan haluaa olevan. Mitä enemmän sitä tekee sitä enemmän uusia asioita oppii ja saa seuraaviin kuviinsa enemmän ilmettä. Tuotekuvaus on myös hyvä tapa harjoitella valaistuksen tekemistä joita voi sitten hyödyntää myös muotokuvauksessa. Tuotekuvaus sinänsä on ammattikuvaajalle se työ josta saa kaikkein parhaimman palautteen työnsä laadusta sillä asiakas on yleensä perillä mitä se haluaa toisin kuin muotokuvauksessa jossa asiakas on tyytyväinen heti kun saa itsestään edes nätin kuvan. Kuitenkaan en vähättele muotokuvausta sillä se on myös vaativaa työtä mutta siitä ei saa juuri sellaista palautetta josta olisi hyötyä tulevaisuudessa.

t. Pauli