Manuaalilla ääriolosuhteissa

Vaikka kuinka käyttäisi puoliautomatiikkaa ja automaattitarkennusta niin eiköhän jokaiselle kuvaajalle tule tilanne jolloin on fiksumpaa siirtyä automatiikasta manuaalisäätöihin. Automaattia on hyvä käyttää haarukointiin kun asettelee manuaaliasetuksia mutta yhtä hyvin ottamalla muutaman koekuvan ja katsomalla tulosta histogrammista saa toimivan lopputuloksen. Missä tilanteessa käyttää automaattia ja milloin manuaalia onkin se suuri kysymys.

Minä kuvaan suurimmaksi osaksi käyttäen automaattitarkennusta sekä puoliautomaattia, nimenomaan aukon esivalintaa. Olen todennut että en vain osaa saada käsitarkennusta kohdalleen tavallisella tähyslasilla joka löytyy perusdigijärkkäreistä. Muutaman kerran olen kylmätarkennellut vanhoilla kameroilla joiden leikkoprisma kyllä oli havainnollisempi, ehkä tämä on se syy ehkä syy on vain kuitenkin käyttäjän päässä tai sitten vähän molempia.

Laajakulmalla on helpompaa käyttää manuaalitarkennusta joka syväterävyysalue on 'luonnostaan' pidempi. Hyperfokaaliuudesta on Hannun artikkeli syyskuun blogissa ja se on syytä lukaista jos asia ei ole tuttu. Tarkennus etualalle (etäisyys riippuu käytetystä polttovälistä) ja aukolla kahdeksan voi ottaa yleiskuvia ilman kummempaa tarkennusta kunhan tarkistaa ettei tarkennusetäisyys ole luisunut. Samalla voi olla varma siitä että halutut asiat ovat sallitun syväterävyyden sisäpuolella ja aivan lähietualaa voi käyttää vaikka kehystämiseen. Mutta pahemmissa olosuhteissa, hämärässä tai jopa 'pimeässä', automaattitarkennus ei vain toimi ja aukkoakaan ei saa riittävän pieneksi. Tällöin tarkennusetäisyyden näkymistä objektiivin kyljessä tulee arvostettua tai tähyslasin kautta saa, vaikka kuva onkin helposti aika hämärä, riittävän tarkennustarkkuuden jotta kuvaa kärsii katsella. Perinteinen ja hyvä tapa on tarkentaa suunnilleen samalle etäisyydelle valoisampaan kohteeseen käyttäen automaattitarkennusta ja tämän jälkeen napsauttaa tarkennuksen manuaalille eikä koske tarkennukseen ennen seuraavan kuvan ottoa. On kuitenkin huomattava että syväterävyysalue on lyhyempi kun aukko on suurempi, on tehtävä valintoja mitkä kohteista ovat syväterävyysalueen sisällä.

Manuaalivalotuksen käyttäminen onkin astetta suurempi kynnykseltään. Hämärässä ja pimeässä automaattivalotuksella saa hyvin vaihtelevaa tulosta riippuen siitä onko kohteena tumma tai poikkeavan vaalea pinta. Jättääkö tukkeiseksi vai polttaako puhki, siinäpä kysymys. Valotusta voi, ja olisikin syytä, kompensoida pari aukkoa useimmissa kameroissa suhteellisen helposti mutta kuvatessa vaikkapa rakennuksen sisällä on syytä miettiä halutaanko kuviin mukaan myös valojen vaihtelut eri kohdissa, olettaen että yhdellä kokonaiskuvalla lopputulosta ei pysty näkemään, vai halutaanko kuvien näyttävän siltä että kaikkialla on ollut tasainen valo. Itse kallistun helposti valojen vaihtelun näkyvyyteen jos kohteesta tulee kuvattua useampi kuva, joissain tapauksissa valojen eroa on kuitenkin tasattava ettei kuva ole aivan pimeä tai pahasti ylivalottunut. Lopputulokseksi jää kuvasarja joka antaa paremmin muistoja, esimerkiksi lomakuvien yhteydessä näin tehtynä, paikasta kuin sellainen jossa kaikki ovat valottuneet ehdottoman oikein. Tärkeäähän on säilyttää myös paikan tunnelmaa.

Ääriolosuhteista, näitä tulee vastaan erityisesti lomalla. Jalustaa ei välttämättä ole mukana tai sitä ei edes saa käyttää joissain kaupungeissa puhumattakaan rakennusten sisällä kuvaamisesta. ISO suuremmaksi, suurempi aukko käyttöön ja kuva raakadatana talteen. Jotta kohinan kasvamiselta välttyy tuodessa kuvia koneelle pitää valotuksen kasvattamista välttää mahdollisuuksien mukaan, huomioiden myös paikan tunnelman. Mutta erityisesti ylivalottuneita kuvia tuodessa, varsinkin jos manuaaliasetukset olivat jääneet hiukan väärään asentoon, tulee kiitettyä itseään että kuvan talletti raakadatana. Tällöin on mahdollista, tietyissä rajoissa, tehdä pelastavia operaatioita ja säätää valotusta pienemmäksi.


Katukuvauksessa manuaaliasetuksilla on hyvä paikkansa, erioten auringon laskettua jolloin valoisuuseroja ei ole niin paljoa kuin päivällä. Tarkentamalla sopivaan etäisyyteen etukäteen ja pitämällä säädöt käsiasetuksella saa vangittua eri kujien tunnelmaa suhteessa muihin kunhan varoo vain alueita jotka on valaistu huomattavasti kirkkaammin kuin se jossa säädöt tuli tehtyä - ja korjaa asetuksia tarvittaessa tietenkin.

t.Vesku