Digijärkkä palkkikameraan kiinni
Monella kuvaajalla pölyttyy huoneen nurkassa tyhjänpanttina hyvää kuvauskalustoa jota voisi todellisuudessa hyödyntää paremmin. Hankittuaan digijärkän moni ajattelee niin, että sitä ei saisi kiinni omaan palkkirunkoon vaan sitä palkkikameraa varten pitää hankkia erillinen digiperä. Tämä on väärä luulo sillä palkkiadapterin voi tehdä itsekin ilman suurta vaivaa. Itse ostin Sinar P rungon johon meinaan sovittaa oman digijärkkärin. Kyseiseen projektiin tarvitaan objektiivilevy, objektiivi-adapteri ja loittorengas. Objektiivi-adapteri on syytä olla metallinen koska hitsaamalla se metalliseen objektiivilevyyn kiinni saadaan kestävä kiinnitys joka ei petä. Loittorengasta tarvitaan vain siitä syystä, että digijärkkä mahtuu kivuttomasti kiinni itse tekemään adapteriin ja jää työskentelyvaraa säätää digijärkän toimintoja. Objektiivilevyjä saa myös sellaisia johon onvalmiiksi porattu reikä. 0-koon tai 1-koon palkkireiät objektiivilevyissä on ne mitä sovitteisiin kannattaa käyttää. Sopiva reikä riippuu käytetyn objektiiviadapterin reiän koosta. Objektiiviadapterin ei tarvitse olla T2 tai M42 vaan sillä on merkitystä millä sen saa kiinni digijärkkään. Tietenkin T2 ja M42 sovitteet ovat halvimmat markkinoilla joten niitä kannattanee käyttää. Mitä hyötyä sitten tästä adapterista on kun on noita tilt- ja sift-säädettäviä objektiiveja? No ensinnäkin kaikki palkkiobjektiivit ovat samoin säädettäviä ja toisekseen palkkirungossa on julmetun paljon suurempi mahdollisuus tehdä shiftejä ja tilttauksia ja nostoja ja laskuja. Myöskin palkkiobjektiiveja käytettäessä tulee käytettyä vain objektiivin keskustan alueen piirtoa hyväksi ja pakostakin objektiivien reuna-alueiden heikompaa piirtokykyä ei tule käytettyä. Canonin digijärkän toiminnoissa aukon esivalinta ja manuaali toimii hyvin joten käytettävyyden kannalta ei tule ongelmia. Objektiiveina voi käyttää mitä tahansa objektiivia jonka saa kiinni siihen palkin objektiivilevyyn. Suljinta ei niissä tarvitse olla vaan himmennin riittää sillä sulkimena käytetään digijärkän suljinta. Pitäisköhän muuten itse hankkia hitsaustarvikkeet ja ruveta tekemään näitä adaptereita muillekin kun se ei vaadi mitään erityistä insinöörintaitoa.
t. Pauli
posted by KENNONLÄMMITTÄJÄT at 9:41 ap.
2 Comments:
Hei,
teetin aikoinaan Tannerilla vastaavanlaisen adapterin Linhof Technicaan. Järkkärin ahdas filmikuilu rajoittaa aika tavalla etulaudan nostoa ja sivuttaissiirtoa samoin kuin takalaudan kallistusta. Käytännössä vain etulaudan kallistukset (eli terävyysalueen säätö) ovat mahdollisia ilman vinjettejä tai yhden reunan poisleikkautumista. Lisäksi adapterin välttämätön loitto estää tarkentamisen äärettömään. Ja palkkikameran palje kerää pölyä joka pyrkii kuvailmaisinta kohti.
Mutta vastapainona saadaan huikeat lähikuvaus- ja makro-ominaisuudet ja mahdollisuus briljeerata hienojen linssien kanssa. F-64 -klubi kutsuu!
mk
Mä en ihan allekirjoita tota mk:n kommenttia, kun itse olen filmijärkkärillä kokeillut vähän vastaavaa viritystä. Pitää kuitenkin tehdä aika äärikallistukset ennenkuin se vinjetointi tulee ongelmaksi. Toisekseen loitoksi riittää 36 millinen loitto ja jos käyttää kroppikennoista digiä niin se vinjetoinnin pelko on huomattavasti pienempi kuin täyskennolla. Pölyongelma on niinkuin mk sanoi aika iso. En tiedä kannattaako sen poistamiseen uv-suotimen laittaminen palkkilevyn eteen kun ei ole tullut kokeiltua semmoista vielä.
Lähetä kommentti
<< Home