Studiovalaisu (Osa 4.)

Otetaan tällä kertaa esimerkkinä se kaikista perinteisin elokuvapostereissa ja tietyn kategorian meikkimainoskuvissa käytetty valaisumalli. Mallin etuala voidaan valaista oman maun mukaan edellä läpikäytyjen mallien mukaisesti. Kasvojen varjoja voidaan poistaa pihtivaloilla taikka käyttää Rembrantin kolmiota, riippuen siitä mitä kuvassa haluataan ajaa takaa. Onko mallina mies vaiko nainen? Kuinka paljon karaktööriin halutaan panostaa, halutaanko persoonalle antaa enemmän särmikkyyttä vaiko luoda pehmeämpää imagoa. Tähän settiin tarvitaan yleensä kolme-neljä valaisupäätä, pari kapeammalla valaisukiilalla varustettua heijastinkupua, yksi softari taikka sontsa. Sivut voidaan brennata myös stripeillä.

Jenkkiläistyylisessä mainoskuvassa poskien/hahmon reunojen yliampumisella luodaan kovempi tunnelma. Meikkikuvassa taas idea on päinvastainen vaikka valaisumalli on perusteiltaan sama. Meikkikuvassa taustaa avataan yleensä raikkain sävyin ja kuvan yleisilme on valoisa. Leffaposterissa taas haetaan erilaista rankempaa fiilistä. Tausta jätetään tummemmaksi ja sinne on helppoa upottaa grafiikka taikka esim. toimintakohtauksia elokuvasta. Jossain tapauksissa posteri täytetään muilla vastaavasti valaistuilla elokuvassa näyttelevillä hahmoilla. Mistään uudesta valaisujutusta ei tässä ole kuitenkaan kysymys. Ideaa on käytetty vuosikymmeniä niin Bollywoodissa kuin Hollywoodissakin.

Tässä kyseisessä esimerkissä mallin sivut ylivalotetaan tarkoituksella. Keinoja on monia, edullisin tapa on käyttää avonaisia päitä tarpeeksi jyrkällä heijastimella vastakkaisen valon aiheuttaman kontrastin heikkenemisen välttämiseksi. Grideistä voi olla apua. Kannattaa myös tarkistaa että vastavalosuoja on riittävä sillä vastavalona paukkuva voimakas studiostrobo saattaa jättää ikävän hunnutuksen lopputulokseen.

Jos sivuilla ei olisi valoja ollenkaan jäisi mallin muodot hyvin yksiulotteiseksi. Polttamalla reunat kuvaan luodaan syvyyttä ja tunnelmaa. Aloittelevan kuvaajan mielestä puhkipalanut kohta on kuvassa aina virhe. Tässä tapauksessa sitä puhkipalamista nimenomaan haetaan. Kysymys on valaisutyylistä, voidaan puhua jopa trendistä, ei oppikirjojen kirjaimellisesta "toi kohta on puhki ja kuva pilalla" väitteestä.

Etuala kannattaa valottaa oikein, ehkä pikkasen ali jos kysymyksessä on muuviposterin tyylinen potretti. Jos taas tehdään meikkikuvaa kannattaa kasvot mitata tarkemmin. Pieni ylivalotus saattaa toimia jopa ihan mukavasti. Sivustan valot eli ns. Kickerit pitää ampua kovaa. Vähintään kaksi aukkoa yli etualan. Riippuen etäisyydestä mitä käytetään ja kuinka paljon sivuvalojen annetaan vuotaa eri paikkoihin. Kokeilemalla selviää mikä teho toimii parhaiten. Liian löysä poltto saattaa kuitenkin viedä koko idealta pohjan.

Malli: Tiina Häkämies

t. Hannu

P.S esimerkkikuvan kickerit tulivat nyt hieman liian jyrkästi kameraan päin, pienellä käännöllä keskemmälle kuva onnistuu paremmin.